sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Ken on luonut ihmisraukan?

1.Moos.3:22. Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!" Miksi tässä Herra jumala puhuu kuin olisi yksi jostakin joukosta? Olisiko mahdollista, että aineelliseen muotoon saakka ulottuvan luomisen ovatkin suorittaneet korkeat henkiset, kuitenkin vielä epätäydelliset voimat, tai voimaryhmä, jota juutalaisten Zoharissa kutsutaan Sefiroteiksi. Näitä sanotaan olevan kymmenen ”vuodatusta”, joista korkeinta kutsutaan korkeimmaksi, rajattomaksi valoksi. Sephirothien nimet ovat: Kether (Kruunu), Chokmah (Viisaus), Binah (Ymmärrys), Chesed (Armo), Geburah (Voima), Tiphereth (Kauneus), Netzach (Voitto), Hod (Loisto), Jesod (Perusta), Malkuth (valtakunta). Kirkkoisä Irenaeuksen mukaan tätä tuntemaamme psyykkis-aineellista ihmistä olivat muokkaamassa ns. keskitason aionit (enkelit). Sephirotheista niitä voisivat siten olla Geburahin, Voiman piiriin kuuluvat tietoiset voimat? Efesolaiskirjeessään (1:21) Paavali mainitsee neljä enkeliluokkaa, jotka hän kuvaa toimiviksi todellisen henkisen tason (Kristuksen ja Jumalan) alapuolella. ”korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta…” (Kolossalaiskirjeessä hän mainitsee lisäksi Valtaistuimet, Thronoit). Paavalin piireissä saatettiin puhua kolmesta enkeliluokasta, joissa kussakin on kolme astetta: Serafit, Kerubit, Thoroit (Valtaistuimet); Kyrioteetit, Dynamikset (Voimat), Eksusiait; Arkai-enkelit, Arkki-enkelit, Enkelit. Näissäkin Voimat edustavat keskitason luovia olentokuntia. Ihmisen sanotaan poikkeavan muista tietoisista olennoista siinä suhteessa, että hänen tietoisuutensa alkuperä (mutta mahdollisesti vain alkuperä) on korkeimmassa jumaluudessa. Ihmisessä sanotaan olevan alkuperäinen Jumalan kuva, ja hänessä lienee myös ainekset Jumalan temppeliksi, kunhan kaikki palaset saadaan ensin istutetuiksi oikeille paikoilleen. Paavali ei tosin kerro, ovatko hänen mainitsemansa voimat jossakin tekemisessä ulkonaisen ihmisen luomisen kanssa, hän vain korostaa, että ihmisen tulisi pitää mielensä sokaistumatta ”tämän maailman jumalalta”, jolloin heille ei loistaisi Kristuksen kirkkaudesta loistava valkeus, Jumalan kuva (2. Kor. 4:4). Apostoli puhuu myös ”ilmavallan hallitsijasta”, jonka mukaan ”syntinen ihminen” himoissaan vaeltaa (Ef. 2:1). Ilmavallan hallitsija kuvataan joskus langenneeksi enkeliksi, ehkäpä yhdeksi Kerubeista, jota on usein myös Lusiferiksi nimitetty. Isä meidän -rukouksessa mainitaan käsitteet valtakunta ja voima Jumalalle (Jumalan alapuolelle?)kuuluviksi tekijöiksi. Mestari Eckhart sanoi, että Jumala loi universumin Serafeihin, korkeimpaan enkeliluokkaan, joiden hän sanoo tiedostavan kaiken yhtenä. Näistä saisi alkunsa alenevien emanaatioiden sarja, jossa ylemmät tietoiset luovat voimat – sanotaanpa vaikka yliluonto – eriyttävät itsestään alempia ja yhä karkeammanlaatuisia olemuksia. Kabbalassa Serafit kuuluvat Geburahin, eli Voimien luokkaan, keskitason aioneihin, joiden Irenaeuskin sanoi olleen tekemisissä ihmisen muotoutumisen kanssa. Jumala ei itsessään, eikä edes Sen ensimmäinen voima (vuodatus), voi luoda muuta kuin täydellistä, koska äärimmäinen jumaluus välittömine heijastumineen on kaikessa täydellinen. Jumala ajattelee, ja kaikki on, siis in principio – perimmäisessä olemuksessa, ajottomuudessa. Kaikki tuntemamme luomakunta ja luonto ovat jo arkihavainnon nojalla alati muuttuvia ja siten vielä selvästi epätäydellisiä, joten ne eivät vastanne alkuperäistä Jumalan kuvaa, eivätkä ole alkuperäisen suoranaisia heijastumia, jollainen on vain ajattomuudessa. Olisiko niin, ettei perimmäinen Jumaluus, tai edes sen heijastus (SANA) luo, vaan maailmankaikkeuden ikuisesta periaineesta, ensimmäisen heijastuksen mukaan muodostuvat ja objektiiviseen elämään herättämät ”seitsemän jumalaa” suorittavat kaiken luomisen. Ja olisiko myös niin, että Mooseksen kirjan 3. luvun Herra jumala oli yksi näistä korkeista, koko kosmoksen luovista voimista, joista yhtä juutalaiset kutsuivat nimellä JHVH? Olisiko lisäksi niin, että Jumalan seitsemän luomispäivää kuvaisivat perimmäisten ydinolemusten vuodattamista seitsemän eri tietoisen, luovan voimaryhmittymän kautta, jotka emanoivat itsestään yhä erillistyneempiä elämän muotoja ja tajuisia olentoja?