Kuvassa oleva kirja saattaa ensi silmäyksellä
vaikuttaa niin intialaiselta, ettei siihen länsimaisen ihmisen kannata
kiinnittää mitään huomiotaan.
Suurin osa ei kuitenkaan katuisi, mikäli rohkenisi
tutustua Bhagavad Gitan syvällisiin näkemyksiin ihmisen olemuksesta ja elämän
tarkoituksista. Kirja voisia avata silmät näkemään sen, että kaiken takana
olevaa ainoaa todellisuutta ei voida monopolisoida – se on ja pysyy aina samana,
riippumattomana ajasta ja uskomuksista.
Kirjan on kääntänyt sanskritista englanniksi
vertailevan uskontotieteen professori Ravi Ravindra, joka on jo lapsesta saakka
perehtynyt sanskritiin ja tutkinut myöhemmin perusteellisesti kaikkien
uskontojen ja filosofioiden näkemyksiä.
Tekijä lisää kirjan otsikkoon tekstin – navigointiopas
elämän taistelussa – viitaten siihen, että kirjan todellinen sanoma kuvaa
ihmisen omakohtaista, olemuksen eri tasoilla tapahtuvaa sisäistä kamppailua.
Bhagavad Gita neuvoo:
”Turvaudu häneen (Krishnaan, Kristukseen) koko
olemuksellasi, niin saavutat hänen armostaan lopullisen rauhan ja ikuisen
asumuksen.” (18.61–62)
Johanneksen evankeliumi noudattelee samaa linjaa:
”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen
minä annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. Älköön teidän
sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh. 14:27)
Jaakobin kirje toteaa (tavallisen ihmisen tilaan
viitaten):
”Sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen,
jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään
saavansa, kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.” (Jaak. 1:6–8)
Bhagavad Gita tarkentaa asiaa:
”Tietämätön ja vähän shraddhāa (uskoa,
luottamusta) omaava, epäuskoinen ihminen joutuu perikatoon. Itseään epäilevä
ihminen ei löydä tätä tai mitään muutakaan maailmaa eikä liioin onnellisuutta.”
(4.39–40)
***
Gitan mukaan todelliset tietäjät (pyhät, vanhurskaat) kertovat sen, mitä he
näkevät – eivät sitä, mitä he ajattelevat tai ovat kuulleet.
Johanneksen evankeliumin Jeesus julistaa:
”Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen
se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen
mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. (Joh. 8:28)
***
Henkisyyteen pyrkivän elämäntavan selkeänä tavoitteena
sekä evankeliumien mukaisessa kristillisyydessä että Bhagavad Gitan
hindulaisuudessa on toisen syntymän saavuttaminen, henkinen syntymä –
tietoisuuden keskuksen siirtyminen hengen tasolle.
Johanneksen evankeliumi (1:12–13) kirjoittaa:
”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan
[Sanan], hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen
nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen
tahdosta, vaan Jumalasta.”
Kaikkien jumalallisten sanansaattajien ja
vapahtajien tavoitteena on meidän kaikkien muiden auttaminen syntymään
sieluissamme Jumalan lapsiksi. Mestari Eckhart kehotti kaikkia kristityiksi
pyrkiviä tulemaan neitsyt Marian kaltaisiksi – Sanan synnyttäjiksi.
***
Toisessa huomion arvoisessa lausumassa Krishna
puhuu kodittomasta joogista. (12.19) Sanskritin koditonta merkitsevä käsite on aniketa (keta on lähellä suomen kotia).
Meidän tulee kuitenkin aina varoa liian sananmukaisia tulkintoja. Krishna ei
tässä puhu fyysisestä kodista, vaan psyykkisestä suojasta ja turvasta. Tässä ei
ole olennaista se, onko henkisellä ihmisellä koti tai ei – kyse on siitä, että
todellisessa kiintymättömyydessä on yhdentekevää se, mitä siihen kohonnut
konkreettisesti omistaa.
Matteuksen evankeliumin Jeesus toteaa:
”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät,
mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi." (Matt. 8:20)
Krishna lausuu:
”Minulle on rakas sellainen minulle antautunut,
joka on puolueeton ystäviä ja vihollisia kohtaan eikä välitä kunniasta tai
häpeästä, kuumasta tai kylmästä, nautinnosta tai tuskasta. Lisäksi hän on vapaa
kaikista kiintymyksistä, pysyy tyynenä, lujana ja hiljaisena ylistysten ja
häväistysten keskellä, on tyytyväinen kaikkeen eikä tarvitse itselleen omaa
kotia. (12.18–19)
Matteuksen evankeliumi viittaa samankaltaisiin
vaatimuksiin:
”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän
kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo
pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun
tähteni, hän löytää sen (Matt. 16:24–25).” Hieman myöhemmin evankeliumi
tarkentaa suhtautumista toisiin ihmisiin: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin
itseäsi (Matt. 19:19).”
Markuksen evankeliumikin kuvaa maallisiin,
katoavaisiin hedelmiin kiintymistä:
”Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän
voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa (Mark.
8:36)?”
Bhagavad Gita kirjoittaa siitä, että hedelmien
odotuksista päästää eroon mielen kurinalaistamisen kautta:
”Itsensä kurinalaistaneet luopuvat toimiensa hedelmistä ja saavuttavat
täydellisen rauhan, mutta kurittomat ja itsekkäiden halujen vallassa olevat
kiintyvät ja joutuvat kahlehdituiksi tekojensa hedelmiin (Bh.G. 5:12).”
***
Elämä on taistelua. Kukaan meistä ei voi
elämässään välttyä jonkinasteiselta ja -tasoiselta taistelulta. Kysymys on
siitä, miten toimia taistelussa hyvänä soturina oivaltaen ja yhdistyen samalla oman
olemuksemme syvyyksissä Krishnaan, joka on kaiken taistelun yläpuolella.
Tämä tohtori Ravindran valaisevin kommentein
varustettu Bhagavad Gita on omiaan laajentamaan ja syventämään näkemyksiämme
elämäksi tai ihmiseksi kutsutuista asioista, joihin liittyy valtava määrä
mystisiltä vaikuttavia arvoituksia.
Yli puoli vuosisataa evankeliumeita vanhempi
kirjoitus osoittaa, että henkisissä ydinasioissa löytyy – yksityiskohtien
erilaisuudesta huolimatta – huomattavasti yhtäläisyyksiä. Mitä lähemmäksi
todellisuutta käsitteellisissä ilmauksissa tullaan, sitä enemmän ne alkavat
muistuttaa toisiaan.
Olen etuoikeutettu saatuani tohtori Ravindralta
kehotuksen ja luvan suomentaa tämä hänen hieno kirjansa ja julkaista se
pdf-muodossa vapaasti kaikkien luettavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti