Hypatia Aleksandrialainen syntyi v. 355 Egyptissä Museion-instituutin viimeisen johtajan, Theon tyttäreksi. Hän sai hyvän koulutuksen matematiikassa,
astronomiassa ja filosofiassa tutustuen perusteellisesti mm. Platonin,
Plotinoksen ja Aristoteleen näkemyksiin.
***
Kristillinen patriarkka Theofilus lakkautti instituutin v. 391 osana
pakanalliseksi katsottujen palvontapaikkojen hävittämistä. Sen jälkeen
Aleksandriassa ei toiminut kouluja, joten Hypatia alkoi opettaa omassa
kodissaan ja joissakin kaupungin saleissa. Oppilaina oli sekä paikallisia että
Syyriasta, Konstantinopolista ja Kyrenestä tulleita. Moni näistä oppilaista
sijoittui myöhemmin hyviin asemiin hengellisissä tai maallisissa
organisaatioissa.
***
Theofiluksen jälkeen
Aleksandriassa puhkesi valtakiistoja. Juutalaiset oli ajettu pois, heidän
synagogansa muutettu kirkoiksi ja omaisuuttaan ryöstelty. Uusi prefekti,
uskonnollisesti maltillinen Orestes,
ei kyennyt palauttamaan järjestystä.
Tilanne kärjistyi, kun
patriarkaksi valittiin kiihkomielinen kristitty Kyrillos. Hypatia yritti sovitella Oresteen ja Kyrilloksen välistä
kiistaa, mutta se paheni, kun jälkimmäistä kannattavat munkit yrittivät murhata
Oresteen – tosin siinä onnistumatta.
Orestes kidutti munkkien
johtajan kuoliaaksi, ja Kyrillos vaati turhaan kyseisen munkki Ammoniuksen julistamista marttyyriksi.
***
Kyrillosta kannattavien
kristityiden viha kohdistui nyt hellenisti Hypatiaan, joka oli heidän mukaansa
keskustellut liian paljon Kyrilloksen vastustajien kanssa ja ”taikavoimillaan
viekoitellut kaupunkilaisia ja prefekti Orestesta.”
***
Aikalainen Sokrates Skolastikko kuvaa tuolloin 60 vuotiaan Hypatian julmaa
kohtaloa seuraavasti:
Hypatian toiminta oli
herättänyt runsaasti kateutta. Joukko Kyrilloksen kannattajia kiirehti
lainlukija Pietarin johdolla estämään Hypatiaa pääsemästä kotiinsa. He
raastoivat hänet vaunuistaan ja raahasivat Caesaeumin kirkkoon. Siellä he riisuivat
hänet kokonaan ja murhasivat repimällä hänet kattotiilillä. Tämän jälkeen he
veivät silvotut jäsenet Cinaroon ja polttivat ne.
Myöhemmän (600-luvun), piispa Johanneksen kertomuksen mukaan
kristityt kokoontuivat heti tapahtuneen jälkeen Kyrilloksen ympärille ja
nimittivät hänet ”uudeksi Theofilukseksi”, koska hän oli nyt tuhonnut
viimeisetkin epäjumalan palvelemisen jäänteen (hellenistisen sivistyksen) kaupungista.
Varmastikaan mikään ei
voi olla kauempana kristillisyyden hengestä kuin tämän tapaisten asioiden
salliminen.
***
Uudella ajalla Hypatiasta
on kasvanut todellinen legenda humanismin, tieteiden ja feminismin varhaisena
eritaistelijana. Voltaire (valistusfilosofi)
ja Edward Gibbon (yksi nykyaikaisen
historiankirjoituksen perustajista) ovat nostaneet hänet esiin historioissaan.
Hypatia on päässyt myös
kaunokirjallisuuteen. Suomeksi on julkaistu Charles Kingsleyn teos ”Hypatia – uusia vihollisia vanhassa
hahmossa (WSOY 1908).”
Hypatia on lisäksi
pääosassa v. 2009 valmistuneessa elokuvassa Agora.
***
Damaskios kuvaa Hypatian olleen selvä-ääninen, kaunopuheinen, harkitseva ja
kohtelias. Sukupuoli väistämättä vaikutti hänen työhönsä.
Tämän päivän me too -kampanjaan liittyen Sokrates Slolastikko vakuutti kuitenkin,
ettei Hypatia joutunut hämilleen miesten seurassa. Damaskios kertoi mm. eräästä Hypatiaan syvästi rakastuneesta
miesoppilaasta, jonka tämä torjui varsin erikoiseen tapaan:
Hypatia oli kerännyt
kuukautistensa aikana käyttämänsä rätit ja näyttänyt ne oppilaalle todeten: ”Näihin
sinä nuori mies olet rakastunut, eivätkä nämä ole yhtään kauniita!” Tämän
nähtyään oppilas häpesi, tunsi muutoksen sydämessään ja poistui parempana
ihmisenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti